Heureka, koodasin Tapparan mestariksi


2016-05-11, 12:30 Kirjoittanut Hannu Hakala

Jääkiekon Suomen mestaruus ratkesi vähän aikaa sitten. Tiukkojen vaiheiden jälkeen mestariksi kruunattiin Tampereen Tappara. Kolmen hopean jälkeen kultamitali varmasti maistuu Manselaisille. Mikä teki Tapparasta mestarin? Miksi juuri Tappara oli tällä kaudella parempi kuin muut? Kenties kuuluisilla Pyynikin portailta hankittu rautainen kunto, huipputaitavat yksiköt yhdistettynä rautaiseen joukkuepelaamiseen vai kenties valmentajien laatiman pelitaktiikan noudattaminen toivat ”Pojan kotiin”? Varmasti näinkin, mutta kuten monella muullakin alalla tänä päivänä, nykyaikaisen teknologian hyödyntämisellä lienee myös ollut oma osuutensa menestyksen mahdollistajana. Kaikki liigajoukkueet kun käyttävät enenevässä määrin teknisiä apuvälineitä oman joukkueen suorituskyvyn parantamiseksi ja vastustajan heikkouksien löytämiseksi.

Koodilla lisää suorituskykyä

Videoanalyysit, sykemittarit, maitohappomittarit, tietokoneavusteiset harjoitusohjelmat, tilastodatan analysointi jne. ovat tosiasiaa nykypäivänä niin yksilö- kuin joukkuelajeissa. Ihmisen fyysisiä ominaisuuksia mittaavia laitteita ja järjestelmiä on markkinoilla saatavilla useita ja uusia kehitetään kovaa vauhtia. Dataa niistä saadaan enemmän kuin vielä osataan tai ymmärretään hyödyntää. Ja lisää mittauskohteita keksitään sitä mukaa kun elektroniikan komponentit halventuvat, suorittimien laskentateho kasvaa ja pienten akkujen varauskapasiteetti kasvaa.

Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki nämä laitteet vaativat koodia toimiakseen. Koodilla saadaan laite tuottamaan, prosessoimaan ja lähettämään haluttu data eteenpäin mitattavasta kohteesta. Ilman koodia laite olisi pelkkä tyhmä purkki ilman älyä. Koodaamalla saadaan esimerkiksi tilastodatasta laskettua erilaisia tunnussuureita kuten vaikkapa mistä kentän osasta suurin osa vastustajan laukauksista maalia kohti ammutaan tai mistä kohtaa maalivahdille tilastollisesti menee helpoiten kiekko maaliin.

Kun yhtälöön mittauslaite + koodi + x = haluttu reaaliaikainen tieto lisätään kohtaan ’x’ pilvipohjainen laskentakapasiteetti koneälyllä varustettuna on tuloksena nykypäivän älykäs järjestelmä, jolla saadaan tehokkaasti mitattua, kerättyä, analysoitua ja jaettua haluttu tieto siitä kiinnostuneille osapuolille. Koneäly prosessoi ja pureksii datan ihmisen ymmärtämään informatiiviseen muotoon ja osaa ehdottaa jatkotoimenpiteitä miten suoritusta voidaan parantaa. Tämän jälkeen jääkin sitten enää jäljelle raskain osuus: tiedon soveltaminen käytäntöön eli esimerkiksi kiekkoilijan tapauksessa nopeusominaisuuksien parantamiseen tähtäävän harjoittelun nostaminen tai lihasmassan kasvattaminen. Aika perusesimerkki digitalisaatiosta tämäkin: järjestelmän tuottaman tiedon avulla toimintaa ja suorituskykyä halutaan parantaa.

Tulevaisuuden lätkä

Jääkiekon SM-liiga on myös jo lähtenyt digitalisoinnin polulle ja tämän vuoden alussa otettiin käyttöön älykiekko teknologia. Tällä järjestelmällä on tarkoituksena tuottaa tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa kiekon sijainnista ja liikkeistä jäällä sekä katsojien että myöhemmin myös valmennuksen ja muiden sidosryhmien käyttöön. Jatkosuunnitelmissa on anturoida myös pelaajat. Tämä mahdollistaakin sitten aivan eri luokan mahdollisuuden analysoida peliä ja pelaajia.

Mitä tulevaisuudessa, miten jääkiekko kehittyy digitalisaation myllerryksessä? Alla muutamia heittoja allekirjoittaneen näkövinkkelistä mihin suuntaan kehitys voisi mennä:

  • Kypärän visiiriin heijastettava reaaliaikainen HUD heijastusnäyttö Google lasien tapaan
    • Pelin aikana tulevat infoviestit tai valmentajan ohjeet.
      • ’Tilaston mukaan vastustajan maalivahvin kilpipuolelle uppoaa 5.7% ylänurkan vedoista’
  • Koneäly analysoimaan pelaajien liikkeitä kentällä
    • Adaptoituminen ja reagoiminen vastustajan pelaajien liikkeisiin
      • ’Vastustaja yrittää pelata tämän hetkisen ketjun ryhmittymisen perusteella keskeltä läpi – miehitä keskialue’
  • Henkilökohtaisen suorituskyvyn parantaminen anturidatan avulla.
    • Lihaksen massaa ja supistumista/laajentumista mittaavat anturit
      • ’Laukaisuvoimaa parantaaksesi, koukista vasenta kättä enemmän ja pidä etummainen jalka suorempana laukaisun hetkellä'
    • Hapenottokykyä mittaavat anturit
      • ’Pidä kahden minuutin tauko ennen seuraavaa kentälle menoa, niin hapenottokyky on palautunut 90%’
    • Harjoituksen, levon ja ruokailun oikea-aikainen rytmittäminen analysoimalla ihmiskehon aineenvaihduntaa
      • ’Veren sokeri laskee, syö kaksi banaania ja purkki rahkaa vartin sisään ylläpitääksesi 95% suorituskyvyn’

Open Source softaa kehiin

Palatakseni tämän blogin otsikkoon ja sanaan ”koodasin”. Ai että minäkö koodasin Tapparan mestariksi? Valitettavasti ihan näin suoraan se ei mene... Jos menisi, niin sitten voisinkin jättää päivätyöni ja tehdä muistakin joukkueista mestareita ’sopivalla hinnalla’. Mutta pieneltä osin otsikon väittämä pitää hyvinkin paikkaansa. Softapuolella nimittäin päivän sana on yhteisöllinen tekeminen ja Open Source (OS) ohjelmistokomponentit. Valmiita OS komponentteja käytetään nykyään valmiina aihioina hyvin monen ison ja pienen valmistajan tuotteissa, yhdistellen ja pinoissa muiden softapalasten kanssa. Todennäköisesti myös niissä teknisissä välineissä, joita Tapparakin käyttää.

OS softakomponentit ovat pitkälle kehitettyjä & testattuja, mahdollistavat nopean kehitystyön alkuun pääsemisen ja mikä houkuttelevinta, ne ovat ilmaisia. Niiden tekemiseen osallistuu satoja tai jopa tuhansia vapaaehtoisia ohjelmistokehittäjiä, arkkitehteja ja testaajia. Yhteisöllinen tekeminen, tiedon jakaminen ja toimintatapojen tehostuminen todistetusti parantaa kilpailukykyä ja asiakastyytyväisyyttä. Ei siis ihme, että niiden käyttö kasvaa nopeasti.

Mutta mitenkäs nyt se oma panokseni siihen mestaruuden voittamiseen...? Olen ollut itse mukana parissa OS komponentin työstämisessä, joita on voitu käyttää edellä mainituissa teknisissä välineissä osana niiden softaa. Olen siis mahdollisesti ollut tavallaan yksi, vaikkakin häviävän pieni, osatekijä Tapparan menestyksessä.

Osaamista Suomesta

Meillä on Suomessa huippuosaamista näihin edellä mainittuihin asioihin. Erityisesti terveysteknologian alalla Suomi on johtavia maita ja vienti tällä alalla on kasvanut miljardiluokan liiketoiminnaksi. Pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta ja Oulun seudulta löytyy paljon näihin liittyvää korkealaatuista teknologista osaamista IT-alalta. Meidän on syytä olla ylpeitä tekemisen tasosta mutta työtä tarvitaan silti edelleen paljon. Palkintona siintää, jos ei nyt ihan mestaruuspokaalia saunotettavaksi jääkiekon tapaan, niin ainakin hyviä tuotteita ja sitä kautta liiketoiminnallista tuottoa. Kovalla työllä, taitavilla yksilöillä ja tiiviillä yhteistyöllä se lätkäpokaali Tampereellekin tuli (... ja sillä pienellä siivulla koodia).


comments powered by Disqus