Digitalisoitumisella estetään lentokoneita putoamasta


2015-02-12, 08:20 Kirjoittanut Hannu Hakala

Muutaman viimeisen vuoden aikana olemme valitettavasti saaneet todistaa useita lento-onnettomuuksia, joissa matkustajakone on kadonnut yllättäen tutkasta kesken matkan ja pudonnut tai hävinnyt selittämättömästi keskellä valtamerta. Onnettomuudet ovat käynnistäneet isoja pelastusoperaatiota, joiden avulla on yritetty ensin paikallistaa koneen putoamispaikka sekä etsiä mahdollisia eloonjääneitä. Ja jos hylky on löytynyt, selvitystyö koneen putoamissyystä mustien laatikoiden, lentotietojen, lentokoneen kappaleiden jne. on vaatinut paljon aikaa ja resursseja: sanomattakin on selvää, että kaikki tämä on erittäin kallista. Nykypäivänä on vaikea uskoa, että lentokone voi noin vain ‘kadota’, niin ettei sitä löydetä kuin viikkojen tai mahdollisesti vasta vuosien päästä onnettomuuden jälkeen. Jos yksittäinen matkapuhelin voidaan paikantaa parin metrin tarkkuudella, niin miten on mahdollista että tuhansien tonnien painoinen, täynnä huipputeknologiaa olevaa lentokonetta ei pystytä paikantamaan?

Miksi lentokoneet ’katoavat’?

Lentokoneet ovat huipputeknisiä laitteita, jotka saattavat joutua operoimaan äärimmäisissäkin olosuhteissa - odottamattomiin (vika)tilanteisiin joutuminen voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Seuraavassa on listattu muutamia syitä, joiden takia lentokoneet voivat kadota:

  • Lentokoneissa ei ole reaaliaikaista seurantajärjestelmää, joka kertoisi koko ajan ’johonkin järjestelmään’ missä kone lentää
  • Tiedonsiirtoverkot eivät ulotu harvaan asutuille seuduille esim. valtamerten yläpuolelle
  • Äkillisessä onnettomuudessa lentäjät eivät ehdi lähettää hätäkutsua
  • Koneen järjestelmät voivat vikaantua äkillisesti (esim. räjähdyksen seurauksena) tai ihminen voi kytkeä tarkoituksellisesti järjestelmät pois päältä
  • Satelliittipaikannus ei toimi ’kahteen suuntaan’ ts. kone ei lähetä omaa sijaintiaan GPS:n välityksellä vaan vain vastaanottaa satelliittien lähettämän paikannussignaalin
  • Lennonjohto ei pidä yhteyttä jokaiseen koneeseen koko ajan, vaan ’säännöllisin väliajoin silloin tällöin' (esim. puolen tunnin välein)
  • Eri maiden lennonjohtojen ja asevoimien tutkat eivät kata koko ilmatilaa maapallolla
  • Kenelle mannertenvälinen seuranta ylipäätään kuuluisi: kaupallisesti toimivalle lentoyhtiölle, kansallisten ilmatilarajojen sisällä toimivalle lennonjohdolle, valtioille, lentokoneiden valmistajille vai seurantatekniikkaa tekeville yhtiöille?

Digitalisoituminen avuksi

Miten sitten digitalisoitumisella voitaisiin ensinnäkin vähentää lentokoneiden putoamisia ja toisekseen estettäisiin niiden ’katoaminen’, jos putoaminen jostain syystä realisoituu? Periaate on yksinkertainen ja sama kuin digitaalisuuden hyödyntämisessä ylipäätään toimia-alasta riippumatta:

    • Lopeta arvailu ja aloita tietäminen

    • Kerää ja käytä tietoa

    • Opeta ja sitouta organisaatiosi sidosryhmät tiedon käyttämiseen tehokkaasti

"5 askelta onneen"

Edellä olleet kolme periaatetta voidaan konkretisoida ottamalla seuraavat viisi askelta.

 

  1. Käytä nykypäivän tekniikka hyväksi => digitalisoidu
    • Hanki lentokoneesta (anturit, osajärjestelmät, moottorit jne.) ja sen toimintaympäristöstä kaikki mahdollinen ja saatavilla oleva data
    • Kytkeydy muihin olemassa oleviin informaatiojärjestelmiin (esim. säätiedot)
    • Kerää, analysoi, jatkojalosta ja yhdistele data (ns. ’Big Data’) tiedoksi ja faktoiksi
  2. Käytä saatua tietoa koneen suorityskyvyn ylläpitämiseksi/parantamiseksi
    • Käytä jalostettua tietoa hyväksi
    • Huollata kone säännöllisesti ja ennakoivasti
    • Seuraa osien kulumista ja vaihtoväliä niistä kerättävän datan avulla
    • Opi vanhasta datasta ja hyödynnä sitä koneen käyttäytymisen ennustamiseen
    • Viritä koneen suorituskykyä analysoimalla dataa
  3. Kouluta ihmiset
    • Järjestelmiä on ’helppo’ ottaa vain käyttöön ja saada data liikkumaan. Ihmisten pitää osata hyödyntää järjestelmiä ja saatavaa tietoa => ihmisten kouluttaminen järjestelmien käyttöön on erittäin tärkeää. Mitä hyötyä hienoista digitaalisista järjestelmistä on jos niitä ei osata käyttää? Ei mitään
  4. Sitouta ihmiset
    • Koko organisaation on otettava uudet toimintamallit käyttöön ja sitouduttava niiden noudattamiseen
  5. Johda oikein
    • Johtajan on otettava vastuu asioiden toteuttamisesta ja hänen on toimittava uskottavalla ja esimerkillisellä tavalla
    • Tilanne on arvioitava, analysoitava ja tehtävä oikeita (johto)päätöksiä käyttäen avuksi sekä digitaalista faktatietoa että ihmisen havannoimia tietoja
    • Hyvä tarina johtamisesta kriisitilanteessa löytyy täältä:

Eurooppa kehittää ja digitalisoi lentoliikenteen järjestelmiään

Palataan hetkeksi vielä lentokoneiden toimintaympäristöön: mitä lentoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi tehdään? Kuvassa 1 on esitetty tämän päivän lentoliikenteen informaatioverkosto useine vaikuttavine tekijöineen ja osapuolineen. Kommunikointi eri osapuolten ja järjestelmien välillä on hyvin epäorganisoitunutta ja hajaantunutta. 

System Wide Information Management today

Kuva 1. Nykyinen lentoliikenteen kommunikointiverkko (kuva: Eurocontrol)

Euroopan unionin ja Euroopan siviili-ilmailun ilmatilan lennonjohtopalvelujen ja muiden lennonvarmistuspalvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaava Eurocontrol on jo muutaman vuoden ajan kehittänyt uutta järjestelmää lentoturvallisuuden parantamiseksi. Uusi järjestelmä on nimeltään System Wide Information Management – SWIM (kts. kuva 2). SWIM hankkeella on kunnianhimoiset tavoitteet mm. lupaamalla suoria liiketoiminnallisia hyötyjä sekä paremman että laadukkaamman tiedon välityksen oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Välitettävä tieto kattaa kaiken lennonjohdon hallintaan liittyvän tiedon: esim. lentokenttätiedot, koneiden lentoradat 4D-muodossa, sotilasliikenteen tiedot, säätiedot, lentoliikennetiedot ja valvontatiedot jne.

 System Wide Information Management tomorrow

Kuva 2. SWIM järjestelmän periaatekuva (kuva: Eurocontrol)

Digitalisoitumisen sapluuna - toimii yleispätevästi!

Edellä oleva lentokoneita esimerkkinä käyttävä digitaalisuuden ’sapluuna’ toimii yleispätevästi alalla kuin alalla olipa kyseessä sitten vaikkapa konttilaiva, paperikone, elintarviketehdas, metallin sulattamo tai lääkkeitä valmistava yritys:

  • Digitaalisuuden avulla saadaan liiketoiminnallista hyötyä
  • Dataa voidaan nykypäivän teknologian puolesta jo kerätä monipuolisesti ja laajamittaisesti
  • Data on analysoitava tiedoksi ja tietoa pitää käyttää johtopäätöksien tekemiseen
  • Digitaalisuus on paljon tekniikkaa mutta paljon myös ajattelutapojen muutosta ja muutoksien systemaattista käyttöönottoa

comments powered by Disqus