Aurora A.I. – julkissektorin hyppy kohti proaktiivista yhteiskuntaa tekoälyn avustamana


2019-01-14, 13:55 Kirjoittanut Antti Hahto

Onko yksilö olemassa yhteiskuntaa varten, vai päinvastoin?

Suomen valtiovalta pyrkii ottamaan kantaa jälkimmäisen puolesta isolla panoksella ja, osittain paradoksaalisesti, tuomaan päätäntävaltaa lähemmäs kansalaista itseään. Parantuneen tilannekuvan myötä on helpompi tarjota yksilölle itselleen sopivia palveluita, samalla kuitenkin säilyttäen autonomia päätöksenteossa. Hallinnan tunne omaan elämään vaikuttavista prosesseista parantaa suoraan sen laatua.

Tekoälyn avulla vastauksia digitalisoituvan yhteiskunnan haasteisiin

Kuinka tilannekuvan piirtävää informaatiota voidaan tarjota samalla, kun ähky siitä on suurempi kuin koskaan? Aurora A.I. on Suomen julkisen sektorin tähän asti kunnianhimoisin tekoälyhanke, joka pyrkii vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin modernissa, digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Sen sijaan että meillä olisi yksittäinen tekoäly, joka tekniikaltaan vanhentuisi joka tapauksessa muutamassa vuodessa, on tavoitteena muodostaa kokonainen verkosto älykkäitä palveluita, joita sekä julkiset instanssit, yritykset - ehkäpä jopa yksittäiset kansalaiset - voivat rinta rinnan yhdessä rakentaa.

Yksittäisen tekoälyn sijaan, joka vanhenisi tekniikaltaan joka tapauksessa muutamassa vuodessa, meillä on tavoitteena muodostaa kokonainen verkosto älykkäitä palveluita.

Hanke on monitahoinen ja valmistelee esiselvityksenä paljon laajemman kokonaisuuden toteutumista. Se sisältää suuren määrän erilaisia intressiryhmiä sekä täysin uusia projektijohto- ja rahoitusmenettelyjä, koeponnistaen verkostotyylistä toimintatapaa tekniikan lisäksi myös projektissa itsessään. Tavoitteena on ollut alusta lähtien löytää konkreettiset ratkaisut nykypäivän tarpeisiin käytännön sovellusten kautta, vaikka aikahorisontti itsessään ulottuu jopa useiden vuosien taakse osana Suomen tekoälystrategiaa.

Anonyymi tieto avainasemassa henkilökohtaisiin palveluihin

Yksilön huomioiminen vaatii tämän tarkastelua osana ryhmää. Mitä enemmän meillä on anonyymiä tietoa ryhmätasolla, sitä paremmin voimme tarjota juuri yksilölle itselleen sopivia, henkilökohtaisia palveluita ja osaltaan tuoda yhteiskuntaa yksilöä lähemmäksi. Väite on kaukana intuitiivisesta, joten avataan sitä hieman.

Ryhmä muodostuu yksilöistä ja se voidaan jakaa lukemattomaan määrään erilaisia alaryhmiä, joiden minimikoko on tietysti... yksi. Henkilökohtaisten palveluiden tarjoaminen tällaiselle yhden henkilön ryhmittymälle on vaikeaa useasta syystä; tietomme yksilöstä ovat yleensä rajoittuneita (harvoin edes tunnemme itseämme kovinkaan syvällisesti!). Meillä ei ole tarpeeksi historiallista dataa käytössämme: mistä henkilö pitää ja mistä ei - joudumme lähinnä arvailemaan ja toivomme, ettei käyttäjä tuskastu huonoon palveluun jo ennen pihviä.

Ajatellaan, että ryhmässä toiset ovat urheiluhulluja, toiset pitävät teatterista. On ihan hyvä lähtöoletus tarjota urheilijalle enemmän urheiluun liittyviä asioita. Mikäli taas urheiluryhmän sisällä puolet ovat jalkapalloilijoita ja puolet pyöräilijöitä, voidaan kokemuksen relevanttiutta edelleen tarkentaa. Kuitenkin, samalla, mitä enemmän tarkennamme yksityiskohtia sitä enemmän menetämme yleistyskykyä. Lopulta, meillä on yksittäinen Tampereelle muuttanut, jalkapallosta pitävä opiskelija, joka pukeutuu vihreään. Tämä rajoittaa mahdollisuuksiamme uuden tiedon päättelyn osalta varsin merkittävästi, vertailuryhmän ollessa... käyttäjä itse.

Yksityiskohtien lisääminen ja tarkka profilointi massiivisella henkilökohtaisen datan tallennuksella ei ole ratkaisu muuhun kuin valvontayhteiskunnan lisäämiseen. Tietojen käyttöoikeuksien pyytäminen käyttäjältä, joka ainoaan käyttötarkoitukseen erikseen, tekee järjestelmän käytöstä jossain vaiheessa liki mahdotonta ja samaan aikaan jokaisella pitäisi olla täysi kontrolli omaan dataansa, vailla pelkoa tietovuodoista tai väärinkäytöistä. Käytännössä, dataan perustuvaa personointia ja profilointia pitäisi siis tehdä datalla, jota ei ole. Aurora pyrkii ottamaan tähän globaaliin ongelmaan kantaa.

Älykkyys osien summana

Kuvittele järjestelmä, jonka älykkyys ei sijaitse ainoastaan palveluissa vaan siinä, mitä ja miten niitä yhdistetään keskenään. Periaatteeltaan, tietyllä tavalla, lähellä vaikkapa neuroverkkojen toimintaa. Sellaista olemme - emme vain kuvittelemassa - vaan parasta aikaa käytännössä tekemässä.

Käyttäjän saataville tuodaan juuri hänelle itselleen sopivia palveluita mahdollisimman vaivattomasti ja saumattomana kokonaisuutena, yhdistellen yksityisten toimijoiden sekä julkisen sektorin perinteisesti siiloissaan piileskeleviä lähteitä. Palveluita kohdellaan samalta lähtöviivalta ja järjestelmä valitsee automaattisesti parhaat "toimitusketjut". Se on avoin ja riippumaton mistään tietyistä toimittajista, toteutustekniikoista tai -alustoista.

Parhaat ketjut kilpailutetaan keskenään kuten markkinataloudessa parhaimmillaan, sisältäen myös järjestelmän toiminnalle välttämättömät komponentit, joita voi niin ikään olla useita ja eri toimijoilta. Järjestelmä mukautuu vahvistusoppimisen kautta yksilön tarpeisiin, hyödyntäen sekä henkilökohtaisia mieltymyksiä että tämän suhdetta muihin yksilöihin.

Olemme osa samaa laumaa, mutta silti erilaisia. Tämän omaksuminen johtaa hyvään yhteiskuntaan, tekniikan peilatessa inhimillisyyttä.

 

 


comments powered by Disqus

Kirjoittajasta

Antti Hahto

Antti työskentelee Cybercomilla Data Science -liiketoiminnan parissa, erityisesti näillä osa-alueilla: AI (Artificial Intelligence), koneoppiminen ja data-analytiikka. Antti on pääroolissa suunnittelmassa ja kehittämässä Aurora AI:ta. Auroraa valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriön koordinoimana.