Kun sovelluskehitys projektin aloituspalaveri on ohi, niin kehittäjät säntäävät intoa puhkuen omille työasemilleen ja alkaa vimmattu koodin kirjoittaminen. Koodia kirjoitetaan vauhdilla x päivää ja sen jälkeen ihmetellään miten saadaan koodi yhteen paikkaan ja missä sitä voisi testata.  Yhdessä tuumin tiimi ja projektipäällikkö täyttää pari lomaketta ja tilaa IT-osastolta versionhallinnan ja testipalvelimen. Toivottavasti asianosainen yrityksen IT-osasto on ollut sen verran hereillä, että ei lähdetä verkkokauppaan tietokoneita ostamaan. IT-osasto on edellisenä vuonna ottanut käyttöön virtuaalikoneet ja kapasiteettia saadaan käyttöön suhteellisen helposti. IT-osasto ei tietenkään osaa asentaa palvelimiin projektin vaatimia komponentteja ja asennushomma pilaavat tiimiltä käynnissä olevan sprintin.

Kehitys on edennyt hyvää vauhtia ja seuraavaksi vuorossa olisi testausta ja hyväksyntää useissa ympäristöissä asiakkaan ja testitiimin toimesta. Jotta homma saadaan hoidettua kunnialla täyttää projektipäällikkö taas muutaman lomakkeen ja tilaa kapasiteettia projektin käyttöön. Projektipäällikkö pohtii kuormitustestausta, mutta asiakkaan budjetti ei kestä siihen tarvittavien palvelimien kustannuksia…tehdään kuormitustestaus sitten tuotannossa, ajattelee projektipäällikkö.

Kaikki menee hyvin ja projekti etenee vahvasti kohti maalia lähes ilman ongelmia. Asiakas tosin on närkästynyt, koska joutuu maksamaan kovaa hintaa useista eri testiympäristöistä. Asiakas ihmettelee ympäristöjen hintaa vaikka ne ovat käytössä vain tunnin kaksi muutamana päivänä viikossa.

Seuraava projektisuunnitelmaa tehdessä projektipäällikkö ottaa yhteyttä ystäväänsä Ilkkaan ja tiedustelee miten Ilkan yrityksen tarjoamat pilvipalvelut voisivat tehostaa seuraavaa projektia. Ilkan, projektipäällikön ja kehittäjätiimin avulla määritellään mitä seuraava projekti palvelimilta vaatii, ympäristö testataan ja asetukset tallennetaan.

Kun seuraava projekti saadaan käyntiin ei projektipäällikön tarvitse enää tilata palvelimia IT-osastolta. Palvelimet tilataan muutaman hiiren klikkauksella Ilkan tarjoaman pilven hallintatyökalusta. Valmiiksi määriteltyjen asetusten avulla ympäristön saadaan nopeasti ja joustavasti käyttöön. Projekti on erittäin onnistunut, koska palvelimien virittämiseen ei tällä kertaa kulu tiimin aikaa ja pilven avulla asiakkaan palvelinkustannukset pysyvät erittäin hyvin kontrollissa. Kun rahaa ja resursseja ei kulu palvelimiin, jää enemmän itse sovelluksen toteuttamiseen.

Projektissa ei olisi pystytty säästämään pilvestä huolimatta niin paljon asiakkaan rahaa, ellei projektipäällikkö olisi muuttanut omaa ajattelutapaansa projekteissa käytettävistä palvelinresursseista. Aikaisemmin projektipäällikkö oli tilannut tarvittavat palvelimet ja niitä käytettiin satunnaisesti koko projektin ajan. Tämä tuotti (palvelimen kuukausi hinta)  X kuukausia X (palvelimien määrä) verran laskua asiakkaalle. Yleensä palvelimia käytetään maksimissaan 8 tuntia päivässä ja 16  tuntia ne sitten ainoastaan lämmittävät konesalia.  Osa palvelimista voi hyvinkin puhista 24/7, mutta varsinkin testipalvelimissa käyttöaste on, projektista riippuen, keskimäärin luultavasti pari tuntia päivässä.

Pilven avulla jokaiselle projektin tarvitsemalle palvelimelle luotiin profiili ja asetukset. Näillä tiedoilla projektipäällikkö otti pilvestä palvelimia käyttöön tarpeen mukaan. Kun tarve oli ohi, palvelin poistettiin. Tällä ajattelumallilla asiakkaan ei tarvinnut maksaa kaikista koneista 24h/vuorokausi vaan ainoasta niistä tunneista, jolloin palvelimia käytettiin.

Yrityksen pikkujouluissa projektipäällikkö kertoi rinta kaarella onnistumisistaan ja sai paljon kehuja. Edellä kuvattu ratkaisu ei kuitenkaan tuntunut soveltuvat ihan jokaiselle yrityksen osastolle. Projektipäällikön osasto toteutti 2-4 projektia vuodessa, minkä takia projekti käynnistämiseen tai palvelimiin käytetty aika ei kertautunut kovinkaan montaa kertaa vuodessa. Eikä siksi ollut suhteellisesti kovin iso osa yksittäistä projektia.

Yrityksessä oli kuitenkin toinenkin osasto joka saattoi aloittaa jopa 50-100 erilaista projektia, proof-of-conceptia tai demoa vuodessa. Osa todella lyhyitä ja jotkut taas pidempiä. Projekteja toteutettiin erilaisilla tekniikoilla ja niiden vaatimuksen palvelimien ja resurssien suhteen vaihtelivat todella paljon. Projektipäällikön ratkaisu ei tuollaisiin projektimäärin sovellu, koska projektien käynnistys, versionhallinnan, palvelinmääritykset ja jne. vievät suhteellisesti aivan liian ison osa projektista. Projektit vaan täytyi saada nopeammin ja ketterämmin liikkeelle. Tästä lisää seuraavassa osassa!