Julkishallinnon digitalisaatio mukailee huippu-urheilua


Julkishallinto muistuttaa huippu-urheilua siinä suhteessa, että toiminta etenee neljän vuoden jaksoissa. Toisaalla aikaa mitataan hallitusohjelmina ja toisaalla olympiadeina. Vaikka hallitusohjelmat ovat hyvin yleisluontoisia suunnitelmia tulevista toimista ja painopistealueista, niistä pystyy seuraamaan digitalisaatiohankkeiden kehittymistä Suomessa viime vuosina. 
 
Digitalisaation hyödyntäminen julkishallinnossa ei tietenkään ole uusi asia, väestörekisterimmekin siirtyi ATK-rekisteriin jo miltei 50 vuotta sitten. Sitten kun ATK:n teknisten painotusten lisäksi alamme puhua myös toiminnan, rakenteiden ja kulttuurin muuttamisesta lähestymme sitä mitä nykyään tarkoitamme digitalisaatiolla. Sama esimerkin kautta: vuodesta 1990 alkaen väestölaskenta on Suomessa tapahtunut pelkästään rekisteritietoihin perustuvana, harva enää muistaa aiempaa lomakeprosessia ja vielä harvempi sitä kaipaa. Toiminta on muuttunut.

Hallinnon kehittämisestä digitaalisten palveluiden kehittämiseen

Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vuonna 2011 digitalisaatio ei terminä esiintynyt lainkaan, tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen luoma muutospotentiaali oli kirjattu hallinnon kehittämisen luvun alle. Sähköisen asioinnin avulla pyrittiin parantamaan palveluja asiakaslähtöisesti, sekä tavoiteltiin parempaa tietojen yhteiskäyttöä tietovarantojen avaamisen kautta. Digitalisaation kannalta merkittävä linjaus oli hiukan vaikeasti sanottu, mutta hallitusohjelman mukaisen ”Sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämisohjelman” toimeenpanoon sitoutuminen toi Suomeen useita asiointia merkittävästi helpottavia järjestelmiä ja sähköisen asioinnin tukipalvelujen (eli Kansallinen palveluarkkitehtuuri KaPA ja sittemmin Suomi.fi) kehittäminen organisoitiin uudelleen. Hallitusohjelman mukaisesti myös toimialariippumattomat tehtävät koottiin yhteen ja Valtorin toiminta käynnistettiin. 

 
Juha Sipilän hallitusohjelma vuodelta 2015 nosti digitalisaation oman pääluvun arvoiseksi muutostekijäksi ja asetti tavoitteeksi digitaalisten palvelujen ensisijaisuuden. Digitalisaatio nähdään hallitusohjelmassa muutostekijänä, joka vaikutus näkyy useissa eri prosesseissa joko niitä muuttaen tai kokonaan poistaen. Hallituskauden aikana tapahtui Suomi.fi-palvelujen laaja käyttöönotto ja niiden tunnettuus on kasvanut kansalaisten joukossa. Tosin julkishallinnon tietojärjestelmien kehitystä läheltä seuraavana en voi olla täysin tyytyväinen siihen, miten julkisen hallinnon sähköiset tukipalvelut otetaan huomioon järjestelmien kehityksessä ja uudistamisessa. Parantamisen varaa on vielä.

Tekoäly digitalisaation edistäjänä

Nyt kesäkuun alussa julkaistu Antti Rinteen hallitusohjelma nostaa digitalisaation lisäksi esiin myös tekoälyn eettisen kehittämisen tarpeen sekä ehdottaa tekoälyyn ja algoritmeihin perustuvan päätöksenteon sääntelyvirastoa EU-alueelle. Helmikuussa päättyneen Aurora-esiselvityshankkeen suositusten mukaisesti Aurora AI (engl. Artificial Intelligence) -hankkeen kehittämistä jatketaan, tosin lupausta vesittää hallitusohjelmassa poikkeuksellinen lisäys ”menokehyksen sen salliessa”.

Antti Rinteen hallitusohjelma
nostaa digitalisaation lisäksi
esiin myös tekoälyn eettisen
kehittämisen tarpeen

Muutamissa kohdin hallitusohjelmassa myös nousee esiin huoli digitalisaation vaikutuksista työllisyyteen sekä alustatalouden reguloimattomuuteen valtioiden rajat ylittävässä liiketoiminnassa. Tulkitsen, että uusikin hallitus sitoutuu edellisten hallitusten aikana käynnistettyjen kehityshankkeiden jatkamiseen toistamalla tavoitteen, jonka mukaisesti vuonna 2023 julkiset palvelut ovat digitaalisesti kansalaisten ja yritysten saatavilla. Lisäksi tietovarantojen avaamista jatketaan, tunnistusmenetelmien kehittämistä edistetään ja kansalaisten omien tietojen hallintaa helpotetaan omadata-periaatteiden mukaisesti. 
 
Rinteen hallitusohjelmaan tutustumisen perusteella uskon, että digitalisaation eteneminen julkishallinnossa jatkuu tulevinakin vuosina ja siitä saatavat hyödyt koituvat jatkossakin meidän kaikkien eduksemme edullisempina, nopeampina ja parempilaatuisempina palveluina. Parhaassa tapauksessa tämä kaikki vielä valtioiden rajat ylittäen eli siinä tapauksessa valtion digitalisaatio jopa muistuttaa kaikkia kansakuntia yhdistävänä olympialaisina, joissa Suomi toivottavasti on mukana soihdunkantajana. 
 

Ota yhteyttä

Harri Salminen

Business Unit Director

Näytä puhelinnumero
Näytä sähköpostiosoite