We are Makers of Tomorrow



"Me ollaan tekemässä hommia, jotka muuttaa maailmaa ja niitä tehdään uusilla teknologioilla ja reilulla asiakkuuden hoidolla" #makersoftomorrow

Juha Korkalainen - a Maker of Tomorrow

Juha Korkalainen – a Maker of tomorrow

Juha on toiminut ohjelmistokehitystehtävissä yli 10 vuoden ajan ja hän onkin ehtinyt kerryttää hyvin laaja-alaisen kokemuksen IT-alalta. Cybercomilla hän on työskennellyt yli yhdeksän vuoden ajan. Tällä hetkellä Juha työskentelee ohjelmistoarkkitehtina ja Scrum Masterina VRK:lla (Väestörekisterikeskus), jossa hän vastaa arkkitehtuurisuunnittelusta ja sovelluskehityksestä. 

Juhan tekninen kokemus (erityisesti Java- ja OpenSource –puolella) on vahvaa, mutta hänellä on näkemystä ja osaamista myös käyttöpalveluympäristöistä ja käytettävyyssuunnittelusta. Hän tekee ohjelmistokehitystä, mutta pystyy myös toimimaan ympäristöjen hallinnoinnissa. Istuimme alas Juhan kanssa ja juttelimme, miten matka Cybercomilla on sujunut ja miten hänestä tuli Maker.

Moro Juha! Miten menee?

Ihan jees, ei tässä ihmeempää. Viime vuosien aikana projektit ovat olleet mielenkiintoisia ja koen, että Cybercomilla on ollut sellainen perushyvä pöhinä päällä.

Mahtavaa! Voisitko kertoa meille vähän taustastasi?

Olen ollut pienestä pitäen tekemisissä tietokoneiden kanssa ja yleisesti kiinnostunut teknologiasta. Tietokonepelien pelaamisella on varmaan ollut myös vaikutuksensa, mutta käytännössä huomasin, että minun oli helppo ymmärtää tietokoneita ja pärjäsin hyvin niiden kanssa. Ohjelmointi tuli kuitenkin kunnolla kuvioihin vasta ammattikorkeakoulussa, toki kiinnostusta ohjelmointiin oli jo ennen sitäkin ja yritinkin koodailla eri kielillä tosin ilman mainittavaa menestystä.

Ennen it-alalle siirtymistä työskentelin joitakin vuosia ravintola-alalla, jossa aloitin jo lukiossa. Huomasin kuitenkin, että ravintola-alalla en saanut työelämässä riittävästi haastetta. Kiinnostus tekniikkaan alkoi taas nostaa päätään ja päädyin opiskelemaan Stadiaan tuotantotaloutta ja kansainvälistä markkinointia. Opintojen myötä ohjelmistopuoli tuli konkreettisesti mukaan ja tuotantotalouden linjalla opin ymmärtämään myös yritystoiminnan liiketoimintanäkökulmaa.

Ymmärrys liiketoiminnasta on auttanut projekteissa astumaan asiakkaan saappaisiin ja olen sen avulla pystynyt toimimaan asiakkaan tukena projektin eri vaiheissa. Opiskelujen lopulla ja ennen ensimmäistä varsinaista IT-alan työtä, työskentelin myös Telecom-puolella muutaman vuoden ajan. Teleoperaattorilla työskentelin asiakaspalvelussa, teknisessä tuessa ja lopulta verkonhallintakeskuksen järjestelmäasiantuntijana. Vuosi valmistumiseni jälkeen pääsin pieneen ohjelmistoyritykseen, joka toimi hyvänä ponnahduslautana alalle.

Miten sinusta tuli Maker? Mikä herätti kiinnostuksen luoda uusia asioita teknologialla?

Tuo onkin aika mielenkiintoinen kysymys! Olen aina ollut kiinnostunut jollain tasolla prosesseista ja toisaalta siitä, miten niitä voidaan tehostaa. Olen kiinnostunut siitä, miten ihmisten elämää voidaan helpottaa ja toisaalta myös tehostaa sitä samalla. Toivon, että pystyn tuottamaan ratkaisuja, joissa automatisoidaan turhia manuaalisia vaiheita (esimerkiksi teleoperaattoreilla täyttelin exceleitä aivan hiilenä). Ideaalitilanteessa ohjelmisto tukee sen käyttäjiä sillä tavalla, että he voivat keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin siis niihin jotka tuottavat lisäarvoa. Myös ohjelmistotyön luova puoli on minulle tärkeää. Erityisesti pidän ongelmanratkaisusta ja siitä, että pystyn konkreettisesti tekemään jotain, josta näkee, että siitä on hyötyä. Se tekee tästä työstä palkitsevaa ja mielenkiintoista.

Voisitko kertoa projektista, jossa Maker-henki pääsi todella esille?

Tulee heti mieleen ainakin kaksi projektia, jossa ollaan oikeasti luotu jotain uutta ja helpotettu ihmiskuntaa – Opetushallitus (OPH) ja tällä hetkellä käynnissä oleva Kansallinen palveluarkkitehtuuri -projekti (KaPA). Varsinkin Valtuudet-projektissa tehdään asiaa, johon ei ole aikaisemmin ollut keskitettyä formaalia ratkaisua. Valtuudet palvelun tavoite on mahdollistaa puolesta-asiointi, siis se että joku voi edustaa sähköisesti toista henkilöä tai yritystä. Tätä on toki tehty aikaisemmin jo yksittäisissä palveluissa, mutta ei tässä mittakaavassa. Tarkoituksena on hyödyntää perusrekistereissä (VTJ, YTJ, Kaupparekisteri sekä tulossa oleva edunvalvontatietovaranto) jo tiedossa olevaa tietoa ja toisaalta niiden lisäksi luodaan valtuusrekisteri, johon voidaan kirjata perusrekistereihin kuulumattomia valtuuksia. Kokonaisuudessaan tämä on sellainen ongelmakenttä, jota ei ole aikaisemmin ratkottu ja uskon, että meidän ratkaisumme tulee todella helpottamaan ihmisten elämää.

Tässä tehdään ihan oikeasti todella fiksua asiaa ja tämä itsessään on se, mikä on Makeriyttä: me tehdään jotain uutta eli tässä tapauksessa alustaa, joka mahdollistaa potentiaalisesti laajemman sähköisen palvelun ennennäkemättömässä mittakaavassa ja digitalisoi yhteiskuntaa.

Lisäksi mieleen tulee muutaman vuoden takaa sellainen mielenkiintoinen portaaliratkaisu eräälle betonielementtivalmistajalle, jossa tuimme yrityksen toimintaa tekemällä ylikansallisille yrityksille ratkaisun, jossa suunnitelmadokumentti ja hallintajärjestelmä olivat käytössä useassa eri organisaatiossa. Se mikä teki siitä mielenkiintoista, oli että he pystyivät ratkaisun myötä ensimmäistä kertaa yhdistämään suunnitteludokumentit tuotantoprosessin tilaan eli näkemään samasta dokumentista elementin matkan valmistuksesta toimitukseen saakka. Tuon palvelun kehitys jatkuu meillä vieläkin, vaikka en itse ole siinä enää aktiivisesti mukana.

Mitkä ovat tärkeimpiä asioita joita olet Cybercomilla ollessasi oppinut?

Tämä hyvä mutta toisaalta paha kysymys. Olen aina onnekseni saanut tehdä töitä suosittujen, korkeankäytön ja valmiiksi volyymia sisältävien palveluiden kanssa. Se, että on ollut tämän kaltaisista projekteista ylläpitovastuussa, on opettanut huomioimaan sitä, miten tekemäni muutokset vaikuttavat tuotantoon ja loppukäyttäjille näkyvään.

Pyrin ottamaan huomioon koko ketjun aina asiakkaan vaatimuksesta, laadukkaaseen kehitykseen sekä ajoon viemiseen. On tärkeää, ettei unohda koodin valmiina olemisessa tärkeitä suorituskyvyn ja testauksen kulmia ja ymmärtää vaatimusmäärittelystä aina tuotantoon ajoon asti, että tietyt vaikeudet voidaan estää. Olen myös oppinut varmistamaan, että tuotantovalmis on todella tuotantovalmis.

Tärkeää on myös se, että olen matkani varrella oppinut tuntemaan tosi hyviä ja ammattimaisia tyyppejä ja saanut tehdä töitä todella huikeiden ihmisten kanssa. Ja toki ammattitaito on kehittynyt siinä samalla!

Millainen olisi unelmaprojektisi?

Unelmaprojekti on se sellainen, missä luodaan ihan uutta ratkaisua ongelmaan jota kukaan muu ei ole älynnyt ratkaista. Siis sellainen jossa viedään maailmaa parempaan suuntaan. Vaikka projektissa ei ratkottaisikaan maailmaa mullistavaa ongelmaa on tärkeää, että siinä tuotetun hyödyn pystyy itse allekirjoittamaan, silloin tulee tekemisestä hyvä fiilis. Projektin onnistumiseen vaikuttaa myös tiimi. Toivoisin että saisin aina työskennellä yhtä timanttisen tiimin kanssa kuin nyt.

Mikä on lempiasiasi Cybercomilla?

Nyt on vähän kliseinen vastaus, mutta kyllä se on ne työkaverit ja se henki, joka vallitsee työpaikalla. Töihin on mukava tulla ja täällä saa tehdä kovien ammattilaisten kanssa töitä – aina pystyy luottamaan työkavereiden ammattitaitoon. Cybercomilla on hyviä tyyppejä ja ne on vielä ammattilaisia, ja kyllä sellaisten kanssa on vaan hiton mukavaa tehdä töitä.

Vinkkejä Java Makeriksi hakeville?

Sanoisin, että olemme hyvä vaihtoehto! Cybercom on hyvä ympäristö, jossa olen itse ainakin päässyt kasvamaan ja kehittymään. Olen saanut toimia monialaisesti erilaissa ympäristöissä ja kerryttänyt kokemusta sekä yksityisen että julkisen sektorin puolelta, mikä on ollut mielenkiintoista. Työssä on myös ollut mahdollisuuksia oppia uutta – tekeminen on ollut jatkuvaa oppimista ja olen saanut kokeilla ja oppia uusia teknologioita ja pystynyt siten ylläpitämään jatkuvaa oppimista. Eli mikäli olet tyyppinä ratkaisukeskeinen, kiinnostunut uuden oppimisesta ja pystynyt katsomaan boksin ulkopuolelle, niin pärjäät ja viihdyt varmasti.