Meillekö Suomi.fi-asiointipalvelu?

2017-03-16, 06:23 Kirjoittanut Jani Ojala

Oletteko organisaatiossanne kiihdyttämässä Suomi.fi-palveluiden hyödyntäjäksi tai omien palveluiden tarjoajaksi? Tästä alkaa kirjoitussarja jossa käsitellään asioita, joita on hyvä huomioida Suomi.fi-palveluiden polulle lähdettäessä.

Mikä on meidän asiointipalvelu?

Ehkä ensimmäisiä ydinasioita, jotka kannattaa miettiä läpi heti alkuun ovat toiminnan prosessit, joita olette liittämässä Suomi.fi-palveluihin ja mitä näillä liitoksilla haetaan?

Oletteko esimerkiksi tehostamassa palveluprosesseja, mahdollisesti tiivistämässä tai kehittämässä yhteistyötä sidosryhmienne kanssa, ehkä ohjaamassa asiakkaitanne itsepalvelun suuntaan ja samalla henkilökuntaanne ydintehtävien pariin. Vai oletteko luomassa uutta digipalvelupohjaista liiketoimintaa tai vain täyttämässä KaPa-lain velvoitteita.

Mietittyänne näitä ydinasioita kytkette samalla hankkeeseenne ne avaintietovarannot, joiden tietoja tullaan yhdistämään Suomi.fi-palveluiden takana olevien tietovarantojen kanssa.

 

Mitä Suomi.fi tarjoaa?

Yksi hyödyllisimpiä liikkeellelähdön palveluita julkisen sektorin toimijoille on ehdottomasti Suomi.fi-tunnistus. Tämä palvelu tarjoaa keskitetysti suomalaisten tunnistamisen ja mahdollistaa sen tiedon hyödyntäminen omassa asiointipalvelussa. Julkisen sektorin palveluntarjoajalle tämä tarjoaa yhdellä sopimuksella kaikki vahvan tunnistamisen tunnistusvälineet ja tunnistustapahtumat ovat palveluntarjoajalle maksuttomia, VRK:n vastatessa kulujen maksamisesta. Tämä taas tarjoaa mahdollisuuden kohdennettujen palveluiden tarjoamiselle, kun käyttäjän identiteetti saadaan vahvalla tunnistuksella varmistettua, ilman että käyttäjän täytyisi käydä fyysisesti palvelupisteessänne.

Esimerkiksi sähköisiä resepti- ja terveystietoja sisältävä kanta.fi-palvelu hyödyntää jo Suomi.fi-tunnistuspalvelua.

Suomi.fi-tunnistus

Toinen erinomainen yhteistyön edistäjä yli organisaatiorajojen on Suomi.fi-palveluväylä, joka toimii integraatioalustana eri organisaatioiden ja niiden tietovarantojen välissä. Esimerkkinä hyvästä palvelusta, jota palveluväylän kautta pääsee hyödyntämään on Suomi.fi-valtuudet palvelu. Tämä mahdollistaa yrityksen tai toisen henkilön puolesta asioinnin. Valtuuttamista pääsee jo kokeilemaan erillisen demon kautta. Valtuudet-palvelu hyödyntää taustallaan kolmea tietovarantoa/rekisteriä: kaupparekisteriä, väestötietojärjestelmää sekä valtuusrekisteriä. Lisäksi käyttöön on tulossa yritystietojärjestelmä, sekä edunvalvontatietovaranto. Asiointipalveluiden hyödyntäessä valtuustietoja omissa palveluissaan ne parantavat merkittävästi niiden hyödyllisyyttä, kun esimerkiksi oman lapsen asioiden hoitaminen, tai toisen yrityksen edustaminen helpottuu.

Tarkemmin tietoa suomi.fi-palveluväylän kautta palveluita ja tietovarantoja tarjoavista löydät osoitteesta api.suomi.fi. Tätä blogia kirjoitettaessa sieltä löytyi yhteensä 20 liityntää.

api.suomi.fi

 

Suomi.fi-palvelut kootusti

Osa niistä on vielä kehityksen alaisena, ja tarkemmat tiedot aikatauluista ja etenemisestä osoitteesta esuomi.fi

  • Suomi.fi-tunnistus
  • Suomi.fi-palvelutietovaranto
  • Suomi.fi-verkkopalvelu
  • Suomi.fi-valtuudet
  • Suomi.fi-palveluväylä
  • Suomi.fi-viestit (tulossa)
  • Suomi.fi-kartat
  • Suomi.fi-maksut (tulossa)

Tällä hetkellä suomi.fi-verkkopalvelussa on jo merkittävä määrä toimijoita. KaPa-laki velvoittaa kaikkia julkisen sektorin lakisääteisiä palveluita tarjoavia kuvaamaan omat palvelunsa palvelutietovarantoon. Tätä blogikirjoitusta tehtäessä palvelutietovarantoon oli kirjattu jo 700 palvelupisteen tiedot, tilanteen edistymistä voi seurata esuomi.fi-sivuilta.

Seuraavassa blogikirjoituksessani kirjoitan mistä Suomi.fi-asiointipalvelu on tehty.


Suomi.fi-tunnistus, Suomi.fi-palveluväylä, Suomi.fi-asiointipalvelu, KaPa
comments powered by Disqus
Jani Ojala
Advisory Consultant
Näytä puhelinnumero
Näytä sähköpostiosoite